Tutustumisleikki

Jos ollaan täysin rehellisiä, olen hukannut itseäni mielenterveysongelmien vuoksi. Silloin ei oikein itseensä tutustuta (paitsi niihin puoliin mihin ei välttämättä olisi halunnut).  Joskus saatoin hävetä tätäkin asiaa, mikä tuntuu käsittämättömältä. Nykyään taitaa olla harvinaisempaa, ettei ole ikinä niistä kärsinyt kuin, että omalle kohdalle tai lähipiiriille se olisi sattunut. Mutta siitäpä syystä nyt täytyy tehdä tilannekatsausta omaan elämään. Otin eilen rauhallisen hetken illastani.  Tyhjä paperi edessäni, johon saisin kirjoittaa mitä minä tällä hetkellä elämääni haluaisin. Rahasummilla tai voiko sitä oikeasti toteuttaa ei ollut väliä. Ihan vain mitä mieleen tulee.   Kiinnostuneille kaikki kohdat näkyvissä, mutta otan tänään tarkempaan käsittelyyn pari. Siirtyä kodin viereiseen kuntosaliin  - Itseänikin naurattaa se fakta, että olen haaveillut tästä niin kauan kuin olen tässä asunnossa asunut eli melkeinpä vuoden. Syy miksi en ole tätä tote...

Yhtäkkiä minusta tuntui, etten tunne itseäni tai edes mitä kohti haluaisin kulkea. Mielipiteeni olivat häilyviä ja tulevaisuuden kohdalla oli suuri kysymysmerkki. Jollain tasolla olin etäinen henkilö jopa itselleni. Täm äkö on se stereotypinen vaihe, kun nuorena etsitään itseään?  Googlen mukaan elän ideologista kriisiä. Minuuden sosiaalisaatiota. Kuulostaa hienolta, saisinkohan töistä vapaata kertomalla, että sattumoisin juuri ideologinen kriisi meneillään? Nyt olisi se hetki, kun varattaisiin matka Balille elämänopas taskussa meditoimaan.  Juuri sellaisen aion suorittaa.  Miinustettuna tosin vain, ettei ole rahaa lähteä Balille enkä hyödynnä elämänoppaita.  Tätä blogia tulen käyttämään päiväkirjamaisesti. Kerron mitä keinoja tulen käyttämään selvittäessäni kuka se mystinen minä olen. Takuita tosin mistään onnistumisesta ei ole. Tervetuloa mukaan tutkimusmatkalle. - Roosa